Yhteiskäyttötunnelin poistoilma johdetaan liikennöintiaukon kautta ulos Helsingin Malmilla.
Helsingin kaupungin yhteiskäyttötunnelin ilmanvaihtoa oli tehostettava, koska rakennustöiden aiheuttama pöly ja työkoneiden pakokaasut heikensivät tunnelin ilman laatua. Lisäksi haluttiin alentaa tunnelin ilman radonpitoisuutta.
Helsingin kaupungin alla sijaitsee laaja tunneliverkosto, jossa kulkevat muun muassa kaukolämmön ja käyttöveden runkolinjat. Yhdyskuntarakenteen muutokset ja kaupungin laajeneminen, kuten esimerkiksi Vuosaaren sataman rakentaminen ja kasvavat Itä-Helsingin asuinalueet aiheuttivat Helsingin kaupungille tarpeen rakentaa lisää kapasiteettia ja uusia linjoja yhteiskäyttötunneleihin.
1990-luvun alussa rakennetun Myllypuro - Pukinmäki -yhteiskäyttötunnelin ilma on normaalisti vaihtunut painovoimaisesti. Tehostuksen tarvetta ei ole ollut, koska tunnelissa ei työskennellyt tai oleskellut kukaan. Uuden vesijohtolinjan rakentamisen alettua huomattiin kuitenkin, että ilmanvaihtoa täytyy tehostaa, sillä työkoneiden pakokaasut ja rakennustöistä aiheutuva pöly heikensivät työskentelyolosuhteita tunnelissa. Mittausten mukaan myös radonpitoisuus ylitti Säteilyturvakeskuksen määrittämän työpaikkojen toimenpiderajan 400 bq/m3. Tämän takia oli joko lisättävä ilman vaihtuvuutta tai rajoitettava työntekijöiden työaikaa säteilyturvakeskuksen työsuojeluohjeiden mukaisesti.
Tunnelin linjastot kulkevat paikoin yli 50 metriä merenpinnan alapuolella.
”Olosuhteet tunnelissa olivat niin ongelmalliset, että ilmanlaadun parantaminen oli käytännössä ainoa vaihtoehto tilanteen ratkaisemiseksi. Kartoitimme eri toteutusratkaisuja ja huomasimme, että työntekijöille voidaan tarjota turvalliset ja terveelliset työskentelyolosuhteet edullisesti ja joustavasti”, sanoo Helsingin kaupungin rakentamispalveluiden tuottamisesta vastaavan Staran vastaava työnjohtaja Jari Kutilainen
Valmis ja toimiva paketti
Ratkaisuksi valittiin ilmanvaihdon tehostaminen suuntapainepuhallinten avulla. Useiden kilometrien pituiseen tunneliin asennettiin kaksi Fläkt Woodsin 100 cm halkaisijan JM- mallista puhallinta, joiden voimalla ilmanvaihto saatiin riittävälle tasolle. Ilman puhtauden lisäksi kosteus oli saatava riittävän alhaiselle tasolle, ettei tunnelin sähköisiin järjestelmiin sen takia pääse syntymään häiriöitä. Fläkt Woods Oy:n Antti Kontkanen teki laskelmat tunnelin virtausvastuksista ja mitoitti puhaltimet tarpeeseen sopivaksi
Taajuusmuuttajan avulla puhaltimen käyntinopeutta voidaan säätää portaattomasti. Fläkt Woods Oy toimitti kokonaisuuden asennusvalmiina tunneliin.
”Ajatuksena oli yksinkertaisesti vain tehostaa luonnollista ilman kiertoa tunnelissa. Tunnelin muoto on sellainen, että tavallaan ’ilmanvaihtoputket’ ovat valmiina, joten suuntapainepuhaltimet olivat ihanteellinen ratkaisu tähän kohteeseen”, sanoo Kutilainen.
Puhaltimet toimitettiin valmiina pakettina taajuusmuuttajalla varustettuna, joten tilaajan tehtävänä oli ainoastaan asentaa sähköliitännät paikoilleen. Puhaltimia ei asennettu tunneliin kiinteäksi rakenteeksi, vaan ne on helppo viedä toiseen kohteeseen, kun ilmanvaihdon tehostamisen tarvetta ei rakennustöiden loppuessa enää ole.
”Puhallinten asentaminen oli nopeaa ja helppoa, ja ilman laatu parani huomattavasti puhallinten käynnistyttyä. Pakokaasut ja pöly poistuvat nopeasti tunnelista ja myös radonpitoisuus on pudonnut alle 100 bq/m3:n. Puhaltimet ovat toimineet luotettavasti ja huoltaminen on hyvin yksinkertaista”, Jari Kutilainen sanoo.
Kaksi 100 cm JM- suuntapainepuhallinta toi riittävän avun ilmanvaihdon tehostamiseksi useiden kilometrien pituiseen tunneliin.
Fläkt Woods Oy:n Antti Kontkanen ja Staran Jari Kutilainen löysivät edullisen ja toimivan ratkaisun tunnelin ilmanlaadun parantamiseksi.
